Archive for the ‘verotus’ Tag

Kanelinen joulutervehdys

Nyt ne vievät jo lapsilta kanelinkin joulupuurosta… ne Oikeamieliset. Ne päättävät mitä lapsesi syö, et sinä. Jos valtion tarjoama eväs ei maistu, vie lapsesi pois ja mieti varhaiskasvatuksesi uudestaan. Hetkinen, tässähän on jotain kovin tuttua…. ”muuta pois jos ei kelpaa”, tuo vanha sosialistien lempivirsi raikaa tänäkin jouluna kautta maan. Eikä aina tarvita kyöstejäkään avuksi keksimään uusia, kansalaisia hankaloittavia asioita, sillä suomalaiset osaavat touhun aika hyvin jo itsekin.

Ajattelin kirjoittaa pienen joulutervehdyksen. Kulunut vuosi on ollut elämäni vaikein ja muodikasta sanaa käyttääkseni haastavin. Sairastuin vuosi, pari sitten krooniseen sairauteen, johon ei ole parannuskeinoa. Kesti liioittelematta reilun vuoden toipua taudin pahimmasta vaiheesta jossain määrin normaaliin kuntoon – takaisin ihmiseksi. Elämänlaatuni romahti, eikä se vieläkään ole kokonaan palautunut edes sille tasolle, jolla se voisi olla. Tämän vuoden ensimmäinen mielen valopilkku ja helpotuksen tunne tuli syyskuun alkupuolella Saksassa, jossain Mynssenin [ˈmʏnçən] lähellä, ajaessa autobaanalla 198 km/h kohti Adolfin loma-asuntoa.

Olen pitkin vuotta juossut erilaisten terveysalan ammattilaisten luona kuulemassa kaikenlaista. Koen saaneeni Helsingissä erinomaista hoitoa kunnan järjestämissä terveyspalveluissa, ja olen havainnut jopa perinteistä sympatiaa (kuka vielä muistaa tuon sanan). Monet palvelut, joita olen käyttänyt, ovat olleet minulle maksuttomia. Toki maksupuoli näkyy joka kuukausi tilinauhan kohdassa ”ennakonpidätys”, mutta kuitenkin.

Samalla on todettava, että mielelläni minä niistä olisin maksanutkin vaikkapa markkinahintaa ja ottanut pienemmän verotuksen, mutta minkäs teet, kun meininki on mitä se on.

Virheiden, noiden Helsingin edistyksellisten suuriruhtinaiden, iloksi myin autoni pois. Sehän oli varsin moderni tiisseliauto, kuten joku ehkä muistaa. Päästöiltään se oli huippuluokkaa: oli suodattimet ja kaikenmaailman takaisinkierrätysjärjestelmät.

Tilalle ostin vanhan japsikipon, jonka aito huippunopeus on noin 97km tunnissa. Ostohinta oli kolminumeroinen (totta). Pensaa palaa kyllä huolella mutta eipä tuota ajoa enää niin ole.  Vakuutusmaksut puolittuivat saman tien, ajoneuvovero laski, käyttövoi- siis kateusvero katosi, leimaa on ensi kesälle asti ja renkaita vuosikausiksi. Jos ongelmia tulee myyn auton satasella pois enkä oikeastaan edes häviä mitään. Pensaa vaan tankkiin ja menoksi!

Ysärin hienoja puolia oli, että autot olivat jo hyvälaatuisia mutta eivät kovin elektronisia ja epävarmoja sähköhärpättimiä, kuten nykyisin. Ei edes ”abseja” ole, ikkunat veivataan kammesta (muistatko!), keskuslukitustakaan ei ole, avain lukkoon ja vääntö kuten silloin ennen…. Ainoana niin sanottuna sähköherkkuna minulla on penkinlämmittimet etupenkeissä. Ja tehokkaat ovatkin. Ohjaustehostin on mainittava erikseen, hieno, hieno varuste autossani. Sekin on hydraulinen. Tuntuma tiehen on hyvä eikä niin hervoton kuin monesti sähköiset tehostimet ovat.

Olen ollut erittäin väsynyt tänä vuonna. Alkuvuodesta minulla ei ole juurikaan muistikuvia, sillä nähtävästi kärsiminen on vienyt suurimman osan ajasta ja loput vähät energiavarastoni olen käyttänyt arjesta selviämiseen.

Lopetin työtkin jossain vaiheessa loppukesää. Aloitin sitten osa-aikatyöt aivan eri alalla ja muutuin siten minäkin alanvaihtajaksi keski-iän kynnyksellä, koska ikinä se sitten onkaan. Työ muuttui onneksi vakituiseksi ja nyt tuntuu, että jaksan sitä tehdä.

Ihmisarvoisesta elämästä syyllistäminen ja kaikkialle tunkeva mielipuolisen ideologian johdattama kyttäys, valvonta (”en ymmärtänyt että” vrt. ”noudatin vain saamiani käskyjä”, anyone?) ja ryöstäminen, erityisesti autoilijoiden ryöstäminen jatkuvat taas ensi vuonna.

Uusi vuosi, uudet holhoukset.

Kaikille muille paitsi sosialisteille oikein rauhallista joulua.

ps.

Menkää vaikka Saksaan aina välillä, jos vaan voitte. Hyvä tunnelma, upeat tiet, kunnon ruokaa, paljon oluita juotavaksi sekä röökiautomaatit monen bierkellerin seinässä. Hintaso nopeasti ajatellen noin puolet suomimeiningistä. Hyvä lounas + kolpakko olutta maksoi 9 euroa jossain pikkukaupungin kodikkaassa ruokapaikassa.

Gute Reise vaan.

IMG_2444

Mainokset

Painukaa h**vettiin Helsingistä, kaupunki on Vihreiden

Vihreiden taistelu Tulevien Sukupolvien, Globaalin vastuun ja ties minkä puolesta jatkuu yhä kovenevin ottein. Olen tästä niin paljon kirjoittanut, että pidetään saarna lyhyenä.  Kirjoitin vuosi sitten otsikolla Helsingin tuho samasta aiheesta. ”Pääteokseni” kirjoitin vuodenvaihteessa (Vihreä aate ei toimi). ”Ketä” kiinnostaa, suosittelen lukemaan nuo ensin.

Nyt on kuitenkin varmistunut, että ”Helsingin kadunvarsien asukaspysäköinnin vuosimaksu nousee vähitellen 120:stä 360 euroon eli 200 prosenttia”, tämänkin kertoo Talouselämä.

Eikä tosiaan siinä vielä kaikki. Ns. kakkosautosta, joita etenkin perheellisillä parempituloisilla mutta myös ihan tavallisilla työssäkäyvillä, itsenäisillä ihmisillä on, peritään jatkossa rangaistusmaksuna puolitoistakertanen asukaspysäköintimaksu, mikäli auto on samassa taloudessa ns. kirjoilla. Reipasta touhua. Mutta sitä se kommuunielämä on. Kaikille kaikki tasan, mikä on minun on minun ja mikä on sinun on meidän.

Viesti on selvä: Helsingin kaupunki, joka valitettavasti on yhä Suomen pääkaupunki, toivottaa menolipun helvettiin niille ihmisille, jotka haluavat liikkua helposti, itsenäisesti ja omilla aikatauluillaan. Otan viestin vastaan rentona, sillä olenhan suunnitellut muuttoa täältä Vihreyden ytimestä pois jo hyvän aikaa.

Vihreiden ja vihreiden, eli lähes kaikkien nykyään täällä piäkaapunnissa, fantasiat moottoriteiden bulevardisoinnista ovat saaneet lisää tuulta alleen, samoin Manskulle viritellään jotain kävelykatua keskelle parasta ja Suomen ainoaa kaupunkimaista ympäristöä. No, siinäpähän virittelette.

Bulevardisoinnissa ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, mistä olen jo vuosia yrittänyt puhua: kun ruuhkia ei ole, niitä on tehtävä. Ainoa keino saada tänne pikkukylään ”ruuhkia” on hankaloittaa autoilua tarpeeksi. Ja sitähän täällä on sujuvasti tehty jo vuosikausia. Tietysti tuo eufemismi bulevardisointi (jotenkin kalskahtaa sana sosialisointi mielessä) on siinä ihan omaa luokkaansa.

Siitä, miksen käytä julkisia kulkuvälineitä, kirjoitin jo viime maaliskuussa. Se mikä tuosta kirjoituksesta on muuttunut, on suhtautuminen ratikoihin; nykyiset riittävät.

Julkinen liikenne ja Vihreä Aate – jotain niin ihanaa, että ihmiset on pakotettava niihin.

Alkoholiverokapinallisen elämää, osa 12: Vuoden kokeilu

Suunnilleen vuosi sitten, tai oikeastaan vasta maaliskuussa, kyllästyin Jutan temppuiluun ja panin stopin alkoholin ostamiselle vähittäismyynnistä. Tästä kerron juttusarjan osassa 1. Vuosi 2013 oli sitten historian kuivimpia ellei kuivin. Kupitettua tuli lähinnä anniskelupaikoissa ja niissäkin lopulta ihmeen vähän. Ei tätä kuitenkaan Jutan ansioksi pidä laittaa, sillä itse jokainen korkin kiinni laittaa tai kaupasta juomansa kantaa.

Lopulta kapinani lähti vähän käsistä, enkä enää ostanut edes perinteisiä saunakaljoja lähikaupasta vaan olin ilman. Loppuvuodesta sorruin ostamaan pari kolme kertaa tölkin tai pari, sillä enhän minäkään sentään täydellinen ole. Kokeilu oli hauska ja aion jatkaa sitä hieman lievemmällä tahdilla.

Tallinnasta nostin viime vuonna kyytiin pari kertaa pienehkön lastin. Moni varmaan muistaa, että suomalaisia viinanostajia on kuvattu salaa Tallinnan satamassa. Ihan totta, luit oikein. Täytyy sanoa, että jotain erikoista siinä touhussa kyllä on. Aikuiset, nähtävästi täysjärkiset, ihmiset ostavat niin paljon kirkasta viinaa, että olen itsekin nähnyt useamman kerran kun paikallinen viinakaupan myyjä nostaa trukilla täyttä eurolavaa ruosteisen hiacen perälle. Se on uskomaton näky.

Toisaalta niinhän se pitääkin tehdä. Verotus on lähtenyt täällä käsistä, enkä koe millään tapaa, että kenenkään kannattaisi enää kovin tunnollisesti näitä veroja maksella. Miksi maksaa, oikeastaan? Eikä nyt aleta lässyttämään ”kun ne menevät hyvää tarkoitukseen”. Niinhän ne aina menevät, joka paikassa muuallakin kun teille niin on kerrottu jo koulusta asti. Maksamalla rahoitat vallitsevaa järjestelmää ja voit itse miettiä, miellyttääkö se sinua. Jos miellyttää ja olet tyytyväinen, jatka toki maksamista.

Diggaan ajatusta, että Suomessa etenkin maakunnissa on kattava trokariverkosto viinanmyynnille. Tapasin viime vuonna muutamia ”isäntiä” eri puolilta Suomea, jotka kertoivat hieman homman toiminnasta. Kartanovolvo tai hiace käy Tallinnassa, hakee lastin ja jälleenmyynti hoidetaan tutunkauppana kohtuuhintaisilla tuotteilla. Kympin olutlava myydään noin viidellätoista eurolla. Kyseessä tietenkin A-olut. Tiukka viina kulkee siinä mukana, sillä se on perinteisesti ollut mainio kauppatavara kätevän ”hyötysuhteensa” takia, kuten tiedämme jo kieltolain ajoilta asian olevan.

Aidosti en usko myyjien tuosta touhusta nettoavan juuri yhtään mitään mutta hei: vain kommunistit mittaavat kaiken (toisten) rahassa. Aatteellinen toimintahan se on jalointa toimintaa. Maistoin näitä ”import-oluita” itsekin muutamalla saunareissulla Suomen niemellä. Ei se pahalta maistunut.

Alkoholivero nousta napsahti muutama päivä sitten. En ole tälle vuodelle vielä juonut tippaakaan, joten sekin asia piti korjata eilen hyvässä helsinkiläisessä olutravintolassa kavereiden kanssa maailmaa parantaen!  Nyt on luonnollisesti melkoinen kanuuna eli darra mutta eiköhän tämä tästä taas lähde liikkeelle särkylääkkeiden ja rasvaisen ruuan avittamana.

Näin eilen pitkästä aikaa silmää hivelevää naiskauneutta mutta silti yksikään ei vetänyt vertoja Apteekin Kaunottarelle

Kuva

———————————————————————————————————————————————-

Sarjan aiemmat osat luettavissa:

Osa 11: Aine helvetin esikartanosta

osa 10: Kieltolaki, missä sinä viivyt

osa 9: Demareita paossa

osa 8: Kiristyy, kiristyy

Osa 7:Virkamies tietää

Osa 6: Vapun jälkeen

Osa 5: Kun jano ei lähde juomalla

Osa 4: Simaa!

Osa 3: Suomalainen demari

Osa 2: Tuttu tunne

Osa 1: Veroja ystävällisesti korottaa hän

Verotus tappaa tänäkin vuonna

Lehtitietojen mukaan kansanedustaja on selvinnyt ihmeen vähillä vammoilla törmäyksestä rekan kanssa.

Kansanedustajakin ymmärtää jotain autoista:

Ei ollut vielä minun aikani lähteä. Turvatyynyt, uusi auto ja suojelusenkeli pelastivat.

Suojelusenkelistä saa jokainen olla mitä mieltä haluaa, mutta turvatyynyt ja uusien autojen tekniikka parantavat hienosti mahdollisuuksia selvitä vähemmillä vammoilla tai peräti hengissä vakavistakin onnettomuuksista. Jopa cityvihreä saattaa sen käsittää, joten laitetaan tueksi linkki aiheeseen liittyvistä artikkeleista Liikennevakuutuskeskuksen ja Talouselämän sivuille.

Kirjoitin jo viime vuonna lyhyen huomion ryöstöverotuksen tuhovoimasta. (Verotus tappaa, sanotaan. 23.6.2013)

Kiitos autovihamielisen Suomen valtion, on meidän jatkossakin ajettava ikälopuilla ja huonokuntoisilla romuillamme, sillä niihin ryöstäverotetut rahamme juuri ja juuri riittävät.

Tai ehkä tarkoitus onkin, että autoilevat kuolevat pikkuhiljaa peltipurkkeihinsa.

Vihervasemmistolaisuus tappaa – tiellä ja ehkä puutarhassakin. Vaikea sanoa tarkemmin, kun en tiedä paljoakaan puutarhanhoidosta.

Olenkin katsellut itselleni vihreää autoa, koska vihreys on nyt muodissa. Jospa se auttaisi pelastamaan maailman.

lam

Kaikille muille paitsi vasemmistolaisille oikein hyvää uutta vuotta 2014.

Riistoverotus on väkivaltaa tänäkin vuonna.

Pohjolan-Korealainen paikannusneuvos

En tarkkaan muista, koska ensimmäisen kerran kuulin maasta nimeltä Pohjolan-Korea. Olen tutkinut tuota maata ja sen omalaatuisia kansalaisia siitä asti.

Maassa on pieni virkamiespoliittinen eliitti, joka ryöstää miljoonia kansalaisiaan silmittömästi ja täysin häpeilettömästi omia etujaan ajaakseen. Erikoisinta kuitenkin on, että aina kerran neljässä vuodessa nuo miljoonat, miten sen nyt sitten sanoisi… idiootit, luulevat voivansa vaikuttaa jotenkin omiin asioihinsa raapimalla rähjäisen puukehikon sisällä, paikallisen homekoulun aulassa, valkoiseen paperinpalaan jonkin numeron listalta, joissa on usein satojen heitä ryöstämään haluavien ihmisten kuvia.

Kuvaavaa näille kuvissa oleville ihmisille on, että jo vuosikymmenet jokainen heistä on vuorollaan osannut kertoa mitä kaikkea kannattaa mutta harva muistaa kuullensa mitä kuvan henkilö ei varmasti kannata. Tämä on osa Pohjolan-Korean erikoista kulttuuria.

Varsinainen eliitti, joka niin sanotusti tekee temput, ei naamaansa näytä. Kutsukaamme heitä tässä tuomoiksi. He ovat tukevasti virastoissa, nimettöminä ja kasvottomina. Tuomoja on eräiden lähteiden mukaan satojatuhansia. Se on melko paljon.

Kuva

Pohjolan-Koreassa siis järjestetään sosiaalidemokraattiset vaalit aina neljän vuoden välein. Sitten taas ryöstetään ja hakataan kepillä, toistaiseksi kai kuitenkin vain henkisesti, seuraavat neljä vuotta. Idiootit valittavat taas vähän enemmän ja vaativat itselleen lisää veroja, koska se on oikeudenmukaista. Tätä ajatuskulkua tukemaan he tilaavat toisiltaan hauskasti nimettyjä kirjoja, kuten vaikkapa Kuningasjako – Miksi verotus on oikein. Tätä kehää ne siellä ovat kiertäneet jo vuosikymmeniä kiistelleen verotetaanko helvetisti  – vai aivan saatanasti.

Pohjolan-Koreassa on erityisen tärkeää tunnustaa usko yhteiseen jumalaan nimeltä Hyvinvointivaltio. Uskovaisimmat perustavat joskus yhdistyksiä, ikään kuin eräänlaisia seurakuntia, joissa Hyvinvointivaltiota palvotaan. Tiedossani ei ole, millaisia palvontariittejä on käytössä tai mitkä ovat yhteisön pyhiä kirjoja. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Pohjolan-Korean hyvinvointivaltio-uskosta ovat vuosikymmenten takaa. Vaikutteita usko on saanut lähinnä naapurimaista, joista nimeltä voidaan mainita Myrdalia ja Iloisten Kansojen Tosiyhtenäinen Kerho (IKTK), joista jälkimmäinen meni jostain syystä nurin jokunen vuosi sitten.

Erikoista porukkaa, eikö?

Kuva

Mutta maassa maan tavalla, sillä niin ne jotkut umpimieliset siellä yhä hokevat tietämättä, että aidosti kaikki maailman maat, kulttuurit ja toimintamallit ovat ihan samanlaisia ja yhtä arvokkaita keskenään. Monet pohjolan-korealaiset ovat nykyään sitä mieltä, että pohjolan-korealainen elämäntapa ja valtio on niin upea, että muualta jostain syystä sinne muuttaneet ihmiset on kauniisti ohjaten pakotettava noudattamaan tuota pohjolan-korealaista elämäntapaa ja heitä on tuettava siinä taloudellisesti keneltäkään, edes tuen kohteilta, siitä mitään kysymättä.

Pohjolan-Korean uusimpia villityksiä ovat seuranta, tiukka valvonta ja peloitteet. Virastoissa, joita Pohjolan-Koreassa on lukemattomia, majailee arkisin puolenpäivän tietämillä tuomoja ja muutama merjakin, jotka kiimaisina keksivät pohjolan-korealaisille uusia rahastus- ja valvontamenetelmiä. Tulevaisuudessa Pohjolan-Koreassa saattaakin löytyä teiden varsilta kymmeniä valvontaportteja, joiden läpi Äänestävät Idiootit (registered trademark) ajavat ikivanhoilla autonromuillaan.

Eihän se kovin tehokasta valvontaa vielä ole yksinään, joten tarkoitus on lisätä teillä liikkuvat kahden kytän partiot mukaan kyttäykseen. Lisäksi porttikyttäys ja muu siihen liittyvä valvonta saattaisi ”työllistää” jopa 350 pohjolan-korealaista. Ei ole aihetta epäillä, etteikö porttikytän virkaan olisi tätä nykyä tuhansia hakijoita.

Satelliittipaikannus, jonka nämä idiootit hihkuen ottavat käyttöönsä velkaisissa/ruosteisissa autoissaan, on tässä suunnitelmassa tukevasti mukana: pohjolan-korealainen haluaa, että hänellä on turvallinen olo. Virastossa lounastava merja takaa sen, sillä hän elää siitä . Usein tuomo ja merja palkitaan Pohjolan-Korean tapaan hassunhauskalla neuvoksen arvonimellä hyvin tehdystä työstä. Neuvoksia riittää: on liikenneneuvosta, esittelijäneuvosta ja muuta monenlaista neuvoa antaa neuvosta. Verotusneuvoskin löytyy. Tulevaisuudessa odotamme paikannusneuvosta ja gps-neuvosta, sillä virastoissa on aina tilaa yhdelle, joka diggaa valvontaa.

Kyttäys- ja ryöstöjärjestelmä (tärkeysjärjestys on tuo Pohjolan-Koreasta saamamme nimettömän tiedon mukaan) on myös suunniteltu siten, ettei minkäänlaiselle vapaamatkustamiselle tai veronkierrolle anneta mahdollisuutta. Jossain maissa tällaista on päässyt tapahtumaan.

Sellainen on pohjolan-korealaisen virkamiehen mukaan maan verottajalle vieras malli.

Kuva

Persudemari

On hämmentävää vuodesta toiseen todeta, kuinka syvällä sosialistinen ajattelumalli on suomalaisissa; kateus velloo kaduilla ja pihoilla, ja jos jollain on jotain mitä itsellä ei ole, se on tietenkin muilta pois. Näin usein kuulen ihmisten ajattelevan. Henkilökohtainen suosikkiperusteluni kanssaihmisiltä on ollut jo vuosia ”koska kukaan ei tarvii [lisää tähän jokin asia]  sitä välttämättä”.

Kuten usein sanonkin, meissä jokaisessa asuu demari kun oikein silmiin katsotaan, sillä niin syvälle on tuo ideologia lähes meihin jokaiseen iskostettu vuosikymmenten aikana eri keinoja käyttäen. Viime vaaleissa kuvittelin perussuomalaisten olevan jotenkin erilaisia, vähemmän veroja haluavia ja uudistusmielisiä. En tiedä mistä nuo mielikuvat olivat syntyneet mutta vääriä ne toden totta olivat.

En aio enää äänestää. Äänestämisellä ei nykyisillä vaihtoehdoilla ole mitään merkitystä, koska valittavana on paljon lisää maksamista ja holhoamista tai vaihtoehtoisesti aivan todella paljon lisää maksamista ja holhoamista.

Tällä viikolla perussuomalaisten edustajat ovat tunnustaneet uskoaan sosiaalidemokratiaan vaatimalla verorahoin maksettujen koululounaiden myymistä 1,5 eurolla kenelle tahansa (hulppeaa PS/Vihreät ajatusyhteistyötä muuten!), tyhjänä tai muuten vaan käyttämättä olevien asuntojen verottamista (demarilogiikalla lisäverotus aktivoi, kuten tiedämme) ja viimeisimpänä joku tuntematon möllikkä ehdottaa veneille veroa (lisätuloja pitää kuulemma kerätä. Kuluistahan ei koskaan voi karsia, kun vasurit mellastavat).

On tainnut käydä niin, että ne opportunistit jotka eivät ole saaneet nostetta perinteisemmissä demaripuolueissa, ovat hypänneet persujen viimevuosina vauhdikkaasti suihkineen kelkan kyytiin toivoen sitä kautta saavansa ääntään kuuluville.

Minusta tuntuu että koko Perussuomalaisten suosio on Jussi Halla-ahon ansiota. Muuta hyvä tuossa puolueessa ei enää olekaan.

Loppuun muutamia mainioita meistä suomalaisista niin paljon kertovia kommentteja Aamulehden venevero-aiheisen artikkelin kommenttiosastosta.

 – Ei turhenpaa touhua olekkaan kun pörrätä tai tuulen työntämänä kulkea saaristoa sotkemassa

– Veneily ei ole kenellekään välttämätöntä. Ihan hyvä verotuskohde.

– Loistava ehdotus, lisäksi arvoasunnoista ja ökyautoista ylellisyysvero

jossain on aina myös järjen ääni:

– Mihin hävisi persujen alkuperäinen ideologia menojen leikkaamisesta uusien verojen sijaan?
Varsinaisia takinkääntäjiä.

Odotan sähköhammasharjaveroa. Tässä taloustilanteessa se on vain oikeudenmukaista eikä kukaan tarvitse välttämättä sähköhammasharjaa. Sitäpaitsi se kasvattaa hiilijalanjälkeä.

Tosi-TV: Oikeudenmukaisuus mainittu

Kyttäysjärjestelmien ystävät aukonevat jo juhlajuomiaan, sillä taas jossain virastossa on ollut aikaa mietiskellä uusia autoilevia kansalaisia kiusaavia menetelmiä.

Tätäkö te todella haluatte? Onko suomalaisten erikoisominaisuus alistuminen maksajan rooliin mitä ikinä paskaa niskaan kaadetaankaan? Tyhmempää porukkaa saa jo hakea.

En minä usko tuon koskaan toteutuvan enkä myöskään sen jormaolliloiden gps-rahastusjärjestelmän, mutta mistäpä sitä koskaan tietää mitä tapahtuu, kun virkamiesten ja äänestäjien viisaat aivot tekevät yhteistyötä.

Ai niin, uutisessa mainitaan oikeudenmukaisuus. Jokaisen pienen suomalaisen sosiaalidemokraatin suosikkisana. Sosiaalidemokraatti ei tässä tarkoita samannimisen puolueen jäsentä.

Jostain tuli mieleeni, että nykyaikahan on tositeevee-aikakautta. Jos joku tuotantoyhtiö kaipaa ideaa kiinnostavalle formaatille, ehdotan sellaista vuoden mittaista, joka päivä lähetettävää sarjaa, jossa seurataan eri virastojen virkakyöstien ”työtä” ja elämää.

Ihan aidosti, kanssaihmiset, minua kiinnostaa millaiset ihmiset näitä valvonta-asioita ja monia muita ihmeellisyyksiä keksivät. Millaista heidän elämänsä on, mitä he tekevät työajallaan tai vapaa-ajallaan. Mistä he tulevat, miksi he ovat sellaisia kuin ovat. Miltä he näyttävät, entä mitä he syövät. Miksi erilaisia neuvoksia on puoli Helsinkiä täynnä, missä he asuvat, millä autolla ajavat.

Kertokaa kaikki uudessa menestyssarjassanne, jota tässä ideoin. Miksi sossuneuvos-ylitarkastaja ann-lisamarie virgaströmmers-kyöstiäiset käyttävät todella usein kaksiosaisia sukunimiä, millainen maailmankuva heillä on, entä millainen ihmiskäsitys. Tai miksi niin moni virasto on kuin teinipojan uni – täynnä naisia.

Tuosta saa vapaasti lähteä rakentamaan uutta menestysformaattia. Työnimenä sarjalla Oikeudenmukaisuus mainittu.

Lupaan katsoa joka jakson.

Käteisrajoitus

Mykistävää uutisointia, käteisen käytölle suunnitellaan rajoituksia. Aina jostain löytyy neuvos, hallitusneuvos tai jokin muu turhakeneuvos joka suunnittelee meille kaikkea hyvää ja ihanata, omaksi parhaaksemme. Missä todellisuudessa nuo ihmiset elävätkään?

Eikö tähänkin paras lääke olisi tasaveroprosentti 100 ihan jokaiselle. Ja rajoille piikkilanka-aidat.

Entäs kun menen taas kerran veropakolaisena Tallinnaan huollattamaan autoani? Täytyy ottaa luottokortti mukaan, koska satamassa voi olla rahakoira tutkailemassa, etten vie valtion rahoja pois maasta.

Kyllähän rahaa saa viedä niin paljon kuin haluaa, siitä pitää vaan ilmoittaa, ettei koira turhaan hauku kymppitonnia suurempia summia.

No minä ajattelin kyllä ihan satasia viedä vain, anteeksi Jutta.

Virheä kyttä

Muistellaanpa hetki, miksi Virheys ei ole niin hieno asia kuin moni luulee.

Palatkaamme vuoteen 2011 ja Talouselämän uutiseen:

Vihreät saanevat satelliitit valvomaan autolla ajajia

 

Vihreät iloitsevat hallitusohjelman kirjauksesta, jossa luvataan selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottaminen.

Vihreiden puoluejohtaja Ville Niinistö oli perjantaina iloinen liikennepolitiikan muutoksista. Niinistön mukaan vihreät saavuttivat hallitusneuvotteluissa kaikissa liikennepolitiikan tavoitteissaan ”edistystä”.

Vihreät lukevat voitokseen sen, että valtio saattaa ryhtyä valvomaan autoilijoita satelliittien avulla. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää satelliittipaikannukseen perustuvia tienkäyttömaksuja.

Viime vaalikaudella autoilijoiden satelliittivalvonta sai jokseenkin täystyrmäyksen.

Satelliittivalvonta on teknisesti varsin helppo toteuttaa. Kun valvontalaitekannasta tulee vääjämättä suuri, kustannuksetkin pysyvät kohtuullisina.

Tietulleja, ruuhkatariffeja ja muita autoilun rajoitustoimia on varsin yksinkertaista lisätä ja muunnella, kun GPS-satelliittipaikannukseen perustuvat tallentimet määrätään autoihin.

Kun samalla viranomaisten valvontavaltuuksia lisätään, poliisikin kiittää pakollisista satelliittitranspondereista. Periaatteessa niistä saadaan automaattisia nopeusvalvojia eikä tienvarsien liikennekameroita tarvitse välttämättä lisätä.

Kuten nykyään asian näen, ei tässä ole kysymys enää edes rahastuksesta ja kiusanteosta.

Kysymys onkin, miksi oskaloita kiinnostaa tietää missä muut liikkuvat?

Joku oskala voisi vaikka vastata jos lukee tämän.

Tervettä ihmistä ei toisten meneminen ja tuleminen kiinnosta pätkääkään.

Vanha tuttu tie: verotus kiristyy

Kylläpä naurattaa kuin räkättirastasta otsalla: sosialistit ottavat heti ensi vuodesta käyttöön parhaan (ja ainoan) aseensa asioiden hoitoon. Tämä ase on Toisten Rahat. Olen minä salaa yksikseni mietiskellytkin kuka haluaa maksaa alati nousevia monikulttuurisuusläänintaiteilijoiden liksoja.

Jutta ja virkamieskaverinsa ovat junailleet veronkorotukset ainakin tupakkaan, alkoholiin, bensaan, ”tiisseliin” ja sähköön. No mikäpä siinä, antaa tulla vaan. Korota, Jutta, kerralla oikein kunnolla kaikkia veroja niin päästään nopeammin eroon tästä nykyjärjestelmästä ja saadaan uusi, hyvä alku käyntiin ilman teitä demareita.

Oikein jo odotan, että tämä Suomi-laiva rysähtää kivikkoon.

Sitä ennen lupaan ajaa autolla niin paljon kuin ikinä pystyn sekä kipata runsaasti Tallinnasta kannettuja liian vahvoja oluita.