Archive for the ‘ville lehmuskoski’ Tag

Virkakyösti vihreässä paineessa

Helsingistä kuuluu kummia. Minua ei tietenkään yllätä enää mikään ja olen vähän pettynytkin Vihreän Eliitin ihmeen maltilliseen julkiseen visiointiin. Uskon vakaasti, että kulissien takana suunnitelmissa ja villeimmissä fantasioissa asuvat ne aidot ja mielenkiintoiset Vihreät Fantasiat. Niitä joudumme vielä odottelemaan.  Onneksi tai valitettavasti.

No jotain juttua oli siitä, että ”suuret asunnot” olisivat seuraava halveksunnan kohde vähän samaan tapaan kuin paljon puhutut citymaasturit olivat jokin aika sitten… Ei nyt takerruta siihen faktaan, että osa niistä on aidosti aikamoisia maailmanparannuskoneita päästöjen kannalta, sillä ei AitoVihreää luonto tai kenenkään hyvinvointi kiinnosta, vaan halu kontrolloida muiden liikkumista ja rahoja ja koko elämää. Eikä sitäkään kannata miettiä, että suurin osa suomalaisista ei halua asua siellä Jätkäsaaren hiilineutraalissa, ellei peräti nollahiilisessä betonibunkkerissa aikanaan, vedenkäyttökiellon tullessa voimaan, yhteisen pyykkituvan orjana. Say no to Low, sano!

Voitte ajatella sen niin, että kunhan tulevaisuudessa joudutaan ottamaan käyttöön polkuautot,  niitäkin aletaan paheksua ja niistä kerätään aivan samalla tavalla autoveroa ja maksuja, kuin nykyisin kerätään moottorikäyttöisistä autoista. On hyvä muistaa, että Suomessa ollaan pioneereja tässäkin asiassa ja onpa täällä rakennettu maailman suurin polkuautokin jo valmiiksi, tai ainakin konseptitasolle asti.

Perhemalleille tietenkin monikulttuurisessa onnelassa on sitten omat autonsa. Rankemmin verotettuja ne tietenkin ovat, sillä ”ketään” ei tarvitse sellaistakaan autoamikä on todistettu Oikeamielisyyden Sanomien puolueettomissa ja jokaisella tavalla aukottomissa tutkimuksissa. ”Ken niitä epäilee, kokee karmean kohtalon ja joutuu jäämään Helsinkiin asumaan”, vanha viidakon sananlasku.

Four-Person-Pedal-Car

Mutta palataanpa itse otsikon mukaiseen aiheeseen:

Katajanokan Suuri Gai´isti loihe lausumahan, että Hämeentie pitäisi muuttaa kokonaan joukkoliikennekaduksi.

Väsynyttä läppää, sanoisi teini.

Olisin kaivannut aitoja ulostuloja mutta yritetään pärjätä tällä. Samaan settiin olisi kannattanut vaatia samaa karua kohtaloa myös Mäkeläkandulle ja Mannerheimintiellekin. Olisitte saaneet kylän paremmin tukkoon ja autioitumisen nopeutumaan. Kukapa ei asuaisi majailla Katajanokan kaltaisessa elottomassa nukkumalähiössä aitovihreään tyyliin.

Tässä väsyneessä vihervisioinnissa on kyse jonkinlaisesta alkuvuoden provosta. Kaupungin sadat ja tuhannet muttei toivottavasti vielä sadattuhannet virkakyöstit ovat vihreässä paineessa, sillä sitähän uutisartikkelissa mainittu poliittinen paine tarkoittaa. Kyöstit ja erilaiset pienet ja suuret poliitikoksi haluavat elävät jonkinlaisessa symbioosissa toimien kohti ”edistyksellistä tulevaisuutta” tai jotain muuta vastaavaa olotilaa. En vielä ole oikein päässyt täyteen selvyyteen tämän symbioosin luonteesta, joten kuulisin siitä mielelläni lisää, jos muilla on enemmän käsitystä mistä siinä on kyse.

Perverssillä tavallahan tässä jengi saa sitä mitä on lähikoulussa paperilappuun numeron raapimalla tilannut eli kurjuutta. Ottakaa se hymyillen vastaan, helsinkiläiset, sitten kun se kunnolla rysähtää päin naamaa.

Vihreämpi tulevaisuus, tyhmemmät naiset(kin).

GreenWorks1

Mainokset

Kone alkaa hyytyä

On myönnettävä, että parin viime viikon uutisotsikot ovat aiheuttaneet minussa taisteluväsymystä ja alakuloa.

Pelkästään jo se, että Vihreät suunnittelevat helsinkiläisille satojen eurojen rangaistusmaksua vuositasolla auton omistamisesta, aiheuttaa suurta ahdistusta. Lukekaa vaikka paikallisen helsinkiläisen lahkon ylihörhön blogia, niin ymmärrätte.

Lisäksi en jaksa enää edes nauraa Esa Österpöllön tyyppisille tosielämän karikatyyreille, joita elätämme eri virastoissa tuhansittain ja taas tuhansittain vuodesta toiseen. Nykyään nuo tuon tyyppiset uutiset lähinnä masentavat, sillä ne henkivät, ettei mitään parannusta tilanteeseen ei ole tulossa.

Kannattaa tuosta Taloussanomien haastatteleman holhooja-Esan uutisesta huomata ainakin reippaan neuvostohenkinen toteamus:

Jos naapuri vaihtaa autosi renkaat ja annat kiitokseksi pullon tuontiviinaa, teet väärin, Österberg sanoo.

ja se hauska tieto, että todennäköisesti valtion laskuun on joku firma kuvannut suomalaisia Tallinnassa ostamassa viinaa. 16 vuorokauden ajan ovat kamerat käyneet. Suomalaisista ”yrityksistä” jotka elävät täysin verorahoista voisi joku aikaansaavampi kirjoittaa vaikka kirjan.

Meno on sanalla sanoen lohdutonta.

Keskityn nyt joksikin aikaa  ”nelivuotissuunnitelmani” hiomiseen.

Suosittelen jokaiselle Henri Heikkisen kirjaa Elämää hyvinvointivaltiossa

Kaikki tarvittava on sanottu siinä ja useissa suomalaisissa blogeissa. Ehkä jotain on sanottu tässä meikäläisenkin blogissa, mene ja tiedä.

Jos alkoholi ja masennus ovat sinulle tuttuja aiheita ja haluat niistä jonkun kanssa vaihtaa ajatuksia, laita ihmeessä meiliä, voimme jutella nimettöminä reilussa ”toverihengessä”.

Toistaiseksi se on over ja out täältä kelopuun oksalta.

Verotuksen edelläkävijä

Ilahduin huomatessani olleeni jo alkuvuodesta visionääri ja oikeudenmukaisuuden katukiitäjä neljällä pyörällä. Maaliskuussa ideoin polkupyörille veroa, katsastusta ja muita autoista tuttuja maksuja. (Polkupyörävero, 24.3.2013)

Nyt samantapaisen ajatuksen on esittänyt ilmoille Autoliiton Helsingin osasto. Tietenkin tällainen ehdotus aiheuttaa raivoa, ellei suoranaista vihaa, niissä vihervasemmistolaisissa, jotka eivät ole tottuneet maksamaan siitä mitä käyttävät. Kyseessä on kai paljolti sama porukka, joille sähkö tulla tupsahtaa pistorasiasta ja vesi hanasta. Rahakin tulee seinästä.

Sama maksuhaluton joukko tietenkin itse hokee koko ajan tuttua käyttäjä maksaa”-periaatetta.

No, esimerkiksi minä en halua maksaa euroakaan pyöräteistä. En niiden rakentamisesta enkä ylläpidosta. Töölöön on nähtävästi vedetty jotain pyöräkaistoja parkkipaikkojen kustannuksella tänä kesänä. Käykää katsomassa Nuurdensöldinkatua, niin huomaatte. En ole kenenkään nähnyt niissä vielä fillaroivan.  Entä mitä näille punaisille viherkaistoille tapahtuu talvella, kun Suomi on puoli vuotta pyöräilykelvottomassa kunnossa? Sama tilanne Manskulla Stokkan ja Vanhan kohdalla.

Missä käytössä nämä kaistat ovat, kun lunta on maassa ja fillarit laiduntavat talvet lämmitetyissä varastoissa, joita on kalliilla rakennettava uusiin rakennuksiin. Hyvä esimerkki tästä järjettömän kalliista idealismista löytyy Teollisuuskadulta eräästä uudesta kerrostalosta. Kannattaa sitäkin käydä katsomassa. On suurta lasi-ikkunaa ja korkeaa tilaa, jonka takana säilyttää sitä viidenkympin ruosteista mankelia lämpimässä. Käyttäjä ei maksa sitäkään. Jokainen asunnon siitä yhtiöstä ostava osallistuu kustannuksiin, halusi tai ei.

Ehkä oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan lopulta käy viheriäisille. Siinä kun joutuisi itse kustantamaan omaa elämäänsä.

Pakollinen liikennevakuutus ja katsastus polkupyörille heti 1.1.2015 alkaen. Ajovalopakko heti ensi kuun alusta.

Ja maailma pelastuu!

Nopeammin se pelastuu, kun julkinen liikenne etuoikeuksineen vähennetään olemattomiin ja 24h-eliittikaistat poistetaan: ihmiset pääsevät liikkumaan edullisesti omilla aikatauluillaan ja itse valitsemillaan välineillä ilman pelkoa ihmisvihaa lietsovan aatteen keksimistä rangaistuksista tai maksuista.

Jyrkkä EI julkisen liikenteen  ja polkupyöräilyn pakkotukemiselle.

Ruuhkamaksu on edellytys – rahastukselle

Uutisointia seuraavat ovat saattaneet huomata pieniä kesäisiä otsikoita vanhasta klassikosta eli ruuhkamaksusta. Tarinahan kertoo, että Vihreiden Suurvisiirit tietävät, että ruuhkamaksu on sujuvan liikenteen edellytys. On pystytetty selvitysryhmiä, joihin on kannettu mukaan kehäraakkeja yritysjohtajia jo haudan partaalla olevista firmoista. Taustalla häärii runoileva apteekkiapulainen, joka diggaa taksimatkailusta sekä tietenkin joukko maailmanpelastajia, lobbareita ja jokunen valtionapua nauttiva teknologiafirma kieli pitkällä veroluonteisina maksuina tulevaan riskittömään tuloon. Keppihevosena tässäkin on luultavassti ”oikeudenmukaisuus”, ”käyttäjä maksaa”, ja mitä niitä muita peruslöpinöitä nyt onkaan. Verokarhun ja satojentuhansien virkamiesten kassa on tyhjä: jottain tarttis tehrä… ja tehräänkin kohta.

Maailmanpelastamisella sen sijaan on aina kova kiire, sillä tuho tulee kohta, ellei pian. Vähän niin kuin Jeesuskin tulee pian.

Oletko sinä valmis?

Suomalaisten lomakausi on lopuillaan ja monet palailevat töihin. Ruuhkanperkaleet lisääntyvät. Totta se on, minulla on siitä valokuvia.

Valokuvat ovat Suomen pääkaupungin yhdeltä ruuhkaisimmilta (ruuhka siten kuin Vihreä Mieli sen käsittää) tieosuudelta eli Helsingin Tukholmankadulta noin klo 8 keskiviikkona 31.7. 2013

En tiedä kuinka selvisin perille tässä autojonossa ilman ruuhkamaksuja.

Kuva

Tarkimmat, jopa vasemmistolaisesti ajattelevista, huomaavat, että tämähän on oikeasti Nuurdensöldinkatu mutta olenkin vasta matkalla Tullinpuomille. Malttakaa vielä. On nimittäin jonoa ja matka kestää – pari minuuttia. Ihailkaa sillä välin pyöräilyä ylistävää valkoista monumenttia, sillä osa teistäkin on sitä maksanut minun lisäkseni.

Nyt näyttää pahalta: täällähän on joku muu tukkimassa tietä.

Kuva

Joku muukin siis pyrkii pois Helsingistä! Ei käy. Tietä ei riitä meille molemmille ilman gps-laskutusjärjestelmää.

Hetkinen nyt: mitäs vehkeitä nuo siniset ovat.

Kuva

Eliitille on oma kaista, niin oli kuulemma Neukkulassakin: ne jotka maksavat vähiten, saavat eniten eli oman kaistan käyttöön 24/7.  Se vaatinee puolueen jäsenkirjan. Aidosti tietenkin kysymys on siitä, että saataisiin niitä ”ruuhkia” paremmin aikaiseksi ja niinpä kaistoja poistetaan järkevästä ja tehokkaasta käytöstä. Kuvassa joku tollo maalainen pyrkii Helsinkiin autolla! Eikä käy sekään! Saisi, mokoma, maksaa ainakin 12 euroa, joka kilometriltä, etenkin tuo punaisella kotterolla ajava, joka varmasti äänesti persuja eduskuntavaaleissa.

Nyt alkoi jännittää, mäen alta nousi jotain suurta ja mahtavaa: kolmas bussi peräkkäin!

oikeamielisethän ne sieltä tulevat sinisillä saastekasoillaan. Vain noin 50 litraa verovaroin tuettua polttoainetta sataa kilometriä kohti kaupunkiajossa ja kuski päälle elätettävänä. ja ”ruuhka” on valmis, liikennes seisoo punaisissa valoissa, vaikkei ketään näy yhtään missään.

Valo-ohjaus on yksi tehokkaimpia tapoja Helsingissä luoda ruuhkia. Kokeilkaapa ajaa Pohjoisrantaa pysähtymättä Liisankadun risteyksen valoihin. Ei onnistu, ei yöllä eikä päivällä. Jos onnistuisi, se helpottaisi ajamista ja vähentäisi matkaan käytettävää aikaa. Ei käy, ei.

Kuva

Siinäpä sitä nyt on: ruuhkaa. Autoja niin ettei eteensä näe. En todella tiedä miten ikinä selvisin perille tänä aamuna.

Nopealla arvioinnilla noissa kolmessa eliittikaistalla kuolemaa työntävässä bussissa oli yhteensä noin 20 ihmistä kyydissä. Ja matkat maksoin osittain minä, oman matkani lisäksi.

Kiitos, helsinkiläiset äänestäjät, kun äänestitte Virheitä. Saatte tämän kylän kuolemaan ja ghettoumaan ennätysvauhtia.

Toukokuussa tollot tiellä, kesäkuussa jo oltavat kovin kusiset

Kevät on jo ehtinyt varsin pitkälle. Jotkut huomannevat sen luonnon heräämisestä ja alkavan vehreyden ensimmäisistä merkeistä. Itselleni paras merkki on jo vuodesta toiseen ollut polkupyörillä Helsingissä hölmöilevät ihmiset. On vaikea päästä pyöräilijän pään sisälle, joten minulle on jäänyt täydellisiksi arvoituksiksi parikin asiaa, joita tässä yritän pohdiskella.

silta1

1. Jalkakäytävillä ajo.

On vaikea käsittää, kuinka päivästä toiseen aikuiset ihmiset, jotka varmasti pitävät itseään hyvinkin järkevinä olentoina, ajelevat jalkakäytävillä ja aiheuttavat jatkuvia vaaratilanteita kanssakulkijoille. Tilannenopeus liene pyöräilijöille tuntematon käsite. Tätä voi seurata helposti vaikka Hakaniementorin ympäristössä. Oikeastaan harmittaa, ettei ole hyvää videokameraa, sillä fillarihölmöilystä saisi mahtavaa tallennetta liikkumalla ympäri Helsinkiä.

Oletettavasti jokainen aikuinen suomalainen tietää, ettei jalkakäytävillä saa ajaa pyörällä. Samoin kuin autollakaan ei saa jalkakäytävällä, eikä moottoripyörällä, eikä pääsääntöisesti skootterillakaan, tai mopolla, vaikka kahta jälkimmäistäkin valitettavasti näkee Helsingissä aivan liian usein myös siellä, missä sitä ei erikseen ole sallittu.

Ratkaisut:  valistus ja asioiden selkeyttäminen. Asiasta on järjestettävä tiedotuskampanja ja jalkakäytävien liikennemerkkeihin on selkeästi laitettava kyltti ”Ei polkupyörille” samaan tapaan kuin niissä nykyään usein lukee ”sallittu mopoille”.

Mopoista, ja itse Pääperkeleestä eli mopoautosta mainittakoon, että moposta on tehtävä liikenneasetuksissa sellaisia välineitä, ettei niillä saa ajaa missään tilanteissa jalkakäytävillä eikä pyöräteillä vaan ainoastaa muun moottoriliikenteen mukana. Eihän tämä sen vaikeampaa ole, kuulkaapas tytöt ja pojat. Mopojen nopeudet on nostettava sellaisiksi, että ne kulkevat 60km/h, minkä ne jo rakeenteellisesti nykytekniikalla kestävätkin. Silloin niillä pärjää siinä käytössä mihin ne on tarkoitettu, eli pääasiassa taajamassa liikkumiseen. Pelleily kuristimilla ja muilla tehonrajoituksilla on lopetettava. Mopoautot on kiellettävä vaarallisina leluina. Vaikken kannata juuri mitään kieltoja, on tässä asiassa minunkin tehtävä poikkeus.

2. Tappajan asenne.

Filosofisesti ajatellen on pyöräilijöillä, joilla tässä yhteydessä tarkoitan helsinkiläisiä pyöräilijöitä, nähtävästi jonkinlainen oikeassa olemisen ja hyväntekijän suojaviitta päällään, joka vaikuttaisi poistavan kaiken vastuun omasta ja muiden liikenteessä olijoiden turvallisuudesta. Olen miettinyt, johtuuko se siitä, että Oikeamieliset usein ovat fanaattisia pyöräilijöitä. Tilannenopeudet, jälleen kerran, aivan käsittämättömiä, päivästä toiseen. Tähän ei ole muuta syytä nähtävissä kuin välinpitämättömyys itsestä ja muista.

Ratkaisut: pyöräkypäräkielto. Kyllä, aivan oikein. Taas joudutaan ottamaan käyttöön Oikeamielisten omat aseet, eli kiellot ja verotus. Myös muiden suojavarusteiden käyttö on kiellettävä. Psykologisesti ajatellen suojavarusteet antavat pyöräilijälle liioitellun turvallisuudentunteen, joka ulosmitataan kaistapäisenä käytöksenä. Samaa voisi ajatella tapahtuneen aikoinaan ensimmäisten haarniskojen ilmaantuessa taistelukentille, jolloin sotilas teki tekoja, jotka muuten jäivät takuuvarmasti tekemättä. Tutummat vastaavat tapaukset liittynevät jääkiekkoon, joka olisi ilman suojavarusteita ratkaisevasti erilainen peli.

Verotuksella tarkoitan polkupyörien saattamista rekisteriin, katsastusta ja pakollista liikennevakuutusta, jolla korvataan syyttömän osapuolen kulut ja vahingot.

2013-05-10_07-41-06_586

Kuvissa matkustan niin sanotussa aamuruuhkassa kohti Espoota, kellon ollessa noin varttia vaille kahdeksan aamulla.

Samalla kuvittelen mielessäni tietullin tuohon sillan alkupäähän ja näen jo kojelaudallani gps-paikantimen vastaanottimen muovisen lätkän laskuttamassa jokaisesta työajoa ajamastani metristä. Kuka elää, se näkee. Ellei sitä ennen kuole polkupyöräilijän yliajamana.

Polkupyörävero

Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski visioi asukaspysäköinnin hinnan moninkertaistamista. Villen periaatteena on, että ”hinnoittelu tehdään läpinäkyväksi ja käyttäjä maksaa”. Samaan lauluun yhtyy myös vihreiden kravatti-osasto, mikä lienee pakon sanelema juttu, jos Helsingissä haluaa vaaleissa ääniä kerätä.

2013-03-24_08-01-24_718

Valitettavasti sinänsä aika hyväkin periaate siitä, että olemassaolevat pyörätiet ja pyörien parkkipaikat tulisi siis hinnoitella kysynnän ja tarjonnan mukaan ei toimi, vielä. Siinä missä Helsingin Sanomat tietää, että kukaan ei Helsingin kantakaupungissa tarvitse autoa, tiedän minä, että yksikään aikuinen ihminen ei Suomessa tarvitse polkupyörää.

Helsingin kaupungin suunnitelmat satojen miljoonien eurojen polkupyöräilyfantasioista tulevat kaupunkilaisille todella kalliiksi. Pyöräilystä onkin alettava maksaa todellista hintaa. Ratkaisu on polkupyörävero.

Veroa kannetaan kalenterivuodelta aluksi 681 euroa vuodessa, mikäli helsinkiläinen haluaa pyöräillä. Sillä yritetään kattaa pyöräilyn aiheuttamia ongelmia, jotka pahimmillaan johtavat jopa sivullisten kuolemiin. Summan ei pitäisi olla liikaa, sillä sehän on vain pari euroa päivässä. Jos jotain haluaa, on siitä oltava valmis maksamaan.

Polkupyörille otetaan käyttöön myös rekisteröinti ja vuosittainen katsastus. Näin saavutetaan tila, jossa tiedetään, että pyörät ovat edes jossain määrin ajokuntoisia ja rakenteellisesti turvallisia. Polkupyörän omamassa ja ilmanvastuskerroin huomioidaan verotuksessa. Kokonaismassaan lasketaan 80-kiloinen kuljettaja. Veron määrä on massan ja vaihteiden suhteen määriteltävissä  ensinmainitusta 681 eurosta alkaen.

2013-03-24_08-25-14_558

Erityisen tehokkaat, eli ylitehoiset ja monivaihteiset polkupyörät verotetaan porrastetusti siten, että yli 20-vaihteista veroa kannetaan 10 euroa per vaihde/vuosi.

2013-03-24_08-26-39_306

Kuvissa Helsinki sellaisena kuin se on normaalitilassaan eli ennen kuin ihmiset matkaavat töihin, tai vaihtamaan vapaasti erilaisia hyödykkeitä. Asia, jonka vihreät ja hengenheimolaisensa kaupungin virastoissa haluavat kai estää. Jos rumasti sanotaan, niin eipä täällä kukaan liiku, pienessä Itämeren rannan tuulisessa kylässä. Lisäksi puolet vuodesta kalliit pyörätiet ovat muutaman hassunhauskan trikoosankarin harjoitusratoina ja lasten kulkuteinä. Jos Helsingin kaduilla joskus onkin vähän enemmän autoja näkyvissä, se johtuu lähinnä siitä, että ulkopaikkakuntalaiset tulevat tänne töihin. Sen käyttäminen tekosyynä helsinkiläisten rahojen kuppaamiseen on käsittämätöntä toimintaa.

Helsingin tuho

Helsinki on vihreiden kaupunki. Missään se ei näy niin hyvin kuin vihreiden taistelussa autoja ja yrittämistä vastaan. Nyt uusimpana ruoskana autoilevan, itsenäisen ihmisen selkään tarjotaan asukaspysäköinnin hinnan viisinkertaistamista. Artikkelin toimittajakin on kunnostautunut autoiluvastaissa jutuissaan aiemminkin. Taattua Helsingin Sanomia siis. Pysäköinnin hinnan korottaminen on tietenkin vasta alkua matkalla Autioon Kantakaupunkiin, jossa ei liiku enää  kuin yksinäinen raitiovaunu matkalla yliopistolle. Kyydissä kehitysmaantieteen ja muinaisafrikkalaisen kansanrunouden dosentit.

Olisi hauska tietää minkä puolueen värejä Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski kantaa. Villen maalailema käyttäjä maksaa -linja ei oikein toteudu ainakaan kymmenien ellei satojen miljoonien hintaisissa polkupyöräfantasioissa – maailman pohjoisimmassa maassa, lähes arktisissa olosuhteissa.

Tärkeintä lienee saada kaupunki valmiiksi ”tuleville sukupolville”, maahanmuutolle sekä hiilineutraaleille utopioille, sekä tietenkin sille että suurin osa asukkaista on jollain tapaa täysin riippuvia vihreistä ja siten kontrolloitavissa miten vain vihreä mieli haluaa. itsenäinen ajattelu ja toiminta on myrkkyä siinä ajatusmaailmassa.

Saattehan te kaupunkinne tuhota. Kalliiksi se tulee mutta kokeilkaa ihmeessä.

Ehkä Merihakakin sitten lopulta saadaan uuteen uskoon.

Lisäys 23.3. Myös kaupungin vuokrataloissa asuvista vuokralaisista niitä, joilla vielä on varaa pitää autoa ollaan karkoittamassa yhä nousevin maksuin.

Kuva